De Ranke XX Bitter

Belgialaiset panimot eivät suuremmin välitä oluiden vahvasta humaloinnista. Yleensä tämän maan tuotteista mieleen tulee tunnistettava hiivan maku, kuplaisa suutuntuma ja toisinaan erinäiset mausteetkin. Nykypäivän pale ale -saturoituneessa olutmaailmassa tämä perinteitä kunnioittava genre on enemmän kuin tervetullut kivijalka, johon palata. Poikkeuksen perinteeseen tekee kuitenkin De Ranke -panimo XX Bitter -oluellaan.

Kanssablogistien erinomaisia selvityksiä XX Bitterin alkuperästä löytyy verkosta kosolti, joten tyydyn nyt vain toteamaan että tarkoituksena on ollut luoda belgialaisen olutperinteen kenkiin astuva vahvasti humaloitu olut. Molempien maailmojen parhaat palat, vaiko sekasotku? Odotukset ovat korkealla!

De Ranke XX Bitter

Lasiin kaadettaessa onnekasta korkkaajaa kohtaa vitivalkoinen, tiivis vaahto. Ei kovin paksu saati pitkäikäinen, mutta olemus kielii laadukkaasta tuotteesta. Tuoksussa valtaa pitää sitrus, hiiva ei vielä tässä vaiheessa ole esillä. Ei tuoksussa, eikä sitä myöskään tavata uimareissulta mistään päin lasia. Vaahto viipyilee lasissa pitsisenä reunuksena.

Maistellessa tilannu muuntuu päinvastaiseksi. Belgialaiseksi varsin rapsakka humalointi väistyy taka-alalle perinteisen belgialaisen olutkokemuksen ottaessa vallan. Suutuntuma on varsin juhlava! Lähes kuohuviinimäinen, kuten usein muissakin tämän lajin edustajissa. Humala pysyttelee piilossa, kunnes se ponnistaa jälleen esiin jälkimaussa. Se muodostaa hiivan kanssa oivallisen makuparin, joka viipyilee pitkään. Yhtään suuremmissa määrin humaloituna olut saattaisi olla turhankin raskas kokemus, joten tasapainoa on panimolla varmaankin haettu jonkin aikaa. Lopputulos kuitenkin on onnistunut!

3,5 / 5

Tags: ,

Vastaa